MarjaHeinonen3

Nyt saa ja pitää valittaa – Kuusamon luonnon puolesta

  • Kitkajoki aamuauringossa.
    Kitkajoki aamuauringossa.

Nautin pari viikkoa sitten kesäni kauneimmat tuokiot suomalaisen luonnon keskellä, koin yöttömän yön lumon Kuusamossa. Yhtenä hetkenä istuin Kitkajoen törmällä kuunnellen kuohujen rauhoittavaa kohinaa, hamusin käsin raikasta vettä huulilleni. Toisena hetkenä ihastelin auringon ensimmäisten säteiden punaista vanaa tyynen järven pinnalla.  Vaeltelin hetken pitkin Karhunkierrosta. Yön ja heräävän aamun kokemukset toivat suunnattoman onnen tunteen rintaan. Tunteen, jota himmensi uhka tämän kauneuden katoavaisuudesta inhimillisen ahneuden ja lyhytnäköisyyden nimissä. Suomen kieleen on kehittymässä uusi kirosana: kaivostoiminta. Kirosana ennen kaikkea siksi, miten kaivostoimintaa Suomessa synnytetään ja hoidetaan.

 

Kuusamossa käy yhä kovemmilla kierroksilla kisa siitä, tuleeko alueelle Juomasuon kultakaivos. Torstaina, helteiden ja kesän rauhan keskellä,  kuusamolaisilla ja alueen 7000 lomamökkiläisellä on viimeinen tilaisuus jättää muistutukset Kuusamon kaupungin Ruka-Kuusamo – matkailuosayleiskaavaan. Toteutuessaan kaava ottaa taas askeleen kohti kaivostoimintaa alueella, sillä siihen on merkitty kaivospiirejä eli kaavan hyväksyminen laillistaa ne.

 

Juomasuon kaivos sijoittuisi toteutuessaan noin 12 kilometrin päähän Rukan matkailukeskuksesta ja puolentoista kilometrin päähän Kitkajoesta.

 

Kaupungilla on kova into viedä asiaa eteenpäin, vaikka kesän alussa kaivostoiminnan perusteiksi esitetty ympäristövaikutusten arviointi (YVA) hylättiin viranomaiskäsittelyssä. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen mukaan selvityksestä löytyy olennaisia ja merkittäviä puutteita. Puutteet koskevat muun muassa ympäristövaikutuksia kaivosalueen läheisiin vesistöihin. Esimerkiksi vaikutukset Kitkajokeen, jonka raikasta vettä maistelin, oli vajavaisesti selvitetty. Ely-keskuksen mukaan myös hankkeen uraanin ympäristövaikutukset on tutkittu puutteellisesti.

 

Jo helmikuussa ympäristöoikeuden tutkimusprofessori Ismo Pölönen Suomen ympäristökeskuksesta totesi Ylen netin haastattelussa, että päätelmiä ei ole perusteltu asianmukaisesti, eivätkä ne perustu selkeisiin tutkimustuloksiin.

 

Pölönen ja ilmeisesti Kuusamon päättäjät ovat sitä mieltä, että raporttia voidaan täydentää kaavoitusmenettelyssä. Kun vaakakupissa ovat kuitenkin korvaamattomat luonnon arvot, on vaikea ymmärtää, mistä kiire saada kaava eteenpäin kesäkuumalla. Tärkeämpää olisi jo yleisen uskottavuuden ja päätöksentekijöihin kohdistuvan luottamuksen nimissä tehdä asianmukaiset ja luottamusta herättävät ympäristöselvitykset ensin. Puhumattakaan siitä, että täytyy olla täysi varmuus siitä, että korvaamattomat luonnonarvot eivät tuhoudu ennen kuin juna laitetaan liikkeelle.

 

Luonto on sinänsä tärkeää, mutta sillä on Suomelle myös taloudellisesti ja inhimillisesti tärkeä. Eilen silmiini osui Metsähallituksen tilastot siitä, miten vuonna 2005 Suomen kansallispuistoissa kirjattiin 1,41 miljoonaa käyntiä ja viime vuonna kävijämäärä oli jo 2,26 miljoonaa. Kasvu on hurjaa. Se kertoo siitä, miten puhtaan luonnon merkitys kasvaa ihmisten arvomaailmassa koko ajan. Kun puhdasta ja kaunista on entistä vähemmän tarjolla, sitä osataan arvostaa entistä enemmän.

 

Vaikka kansallispuistojen kohdalla kasvu tulee etupäässä suomalaisista, kyse on globaalista ilmiöstä.  Puhdasta luontoa on yhä vähemmän kaikkialla, siksi sen arvo kasvaa hurjaa vauhtia.  Siitä löytyy myös se ainutlaatuisuus, mitä Suomella on maailmalle annettavana. Luonto. Sitä meidän kannattaisi kaikin tavoin suojella ja kehittää mm. matkailua, jossa potentiaali on suuri.

 

Vielä hetkeksi takaisin Kuusamon kesäyöhön ja Kitkajoen pauhuun. Kevään mittaan Juomasuon arviointiselostuksesta annettiin 225 lausuntoa ja mielipidettä. Niissä hankkeeseen suhtauduttiin hyvin kriittisesti, Ely-keskus muistutti lausunnossaan. Rakentavaa kriittisyyttä on syytä jatkaa ja käydä kertomassa kantansa kaavahankkeeseen.

 

Aikaa on kaksi päivää.

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Kiitos tientekijälle, joka teki mahdolliseksi hurauttaa autolla Rukan huipulle! Säästin huomattavasti arvokasta matkailuaikaa sekä vaivojani, kun ei tarvinnut jalkautua tunturin juurella. Turisti arvostaa helppoutta ja käytännöllisyyttä.

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Tämän päivän Lapin Kansassa on yleisöosastokirjoitukseni, jossa alkukappaleet kuuluivat näin:

"""
Kävin kiertämässä Kuusamon Karhunkierroksen pitkästä aikaa. Olin jo unohtanut kuinka mahtava luonto ympäröi Kitkajoen rantoja ja lähistön vaaroja. Maisema ja karu luonto ovat henkeä salpaavan kauniita. Kuusamon kosket ovat jotakin sellaista mitä muualta Euroopasta ei enää löydy. Ne pitäisi liittää Maailmanperintökohteeksi.

Noin 50 vuotta sitten käytiin näistä koskista kovaa kauppasotaa. Kaksi vesivoiman rakennusyhtiöitä ostivat kilvan paikallisilta asukkailta vesioikeuksia koskien valjastamiseksi ja voimalaitosten rakentamiseksi. Yhtiöiden asiamiehet liikkuivat rahasalkku ja viinakassi mukanaan paikasta toiseen helikoptereilla ja takseilla ja houkuttelivat paikallisia asukkaita luopumaan omaisuudestaan.

Mutta kuusamolaiset päättivät säästää koskensa rakentamattomina, josta jälkimaailma on heille ikuisesti kiitollinen. Jos kosket olisi tuhottu, olisi tapahtunut vertaansa vailla oleva ympäristörikos. Jokiyhtiöiden edustajat pitäisi vieläkin haastaa oikeuteen ympäristörikokseen yllyttämisestä.

"""

Olin otsikoinut kirjoitukseni YMPÄRISTÖRIKOKSIA, mutta toimitus oli sen muuttanut lievemmäksi ilmaisuksi, koska jäljempänä oli kerrottu muitakin asioita ja ilmeisesti hieman kaunistellen.

On masentavaa, että ihminen ei kehity. Uutta ympäristörikosta ollaan haalimassa Kuusamoon ulkolaisten kaivosyhtiöiden omistajien rikastuttamiseksi.

Toimituksen poiminnat