MarjaHeinonen3

Miksi kaivostoiminta tuottaa jatkuvasti katastrofeja Suomessa ?

  • Myllykoski Kuusamossa. Nämäkin vedet ovat kaivosuhan alla.
    Myllykoski Kuusamossa. Nämäkin vedet ovat kaivosuhan alla.

Katselin juuri Maikkarin uutisista, miten Kainuun kalastajat murehtivat elinkeinonsa kuihtumista, kun Talvivaaran vesien purkuputkelle on näytetty vihreää valoa. Talvivaaran surullisessa tarinassa on taas luettavissa uusi murheellinen luku, kun ei malteta pohtia ympäristövaikutuksia tosissaan. Ja näitä tarinoita tuntuu Suomessa riittävän.

Vajaa kuukausi sitten suomalaiset pääsivät hetkeksi röyhistelemään rintaansa, kun Oulangan kansallispuisto pääsi brittiläisen laatulehden The Guardianin vertailussa kansallispuistojen kärkikymmenikköön. The Guardian hehkuttaa artikkelissaan miten Lapissa, lähellä Venäjän rajaa sijaitseva Oulangan kansallispuisto näyttää upealta vuoden ympäri. 

Jatkossa nämäkään maisemat eivät kuitenkaan välttämättä näytä enää yhtä upeilta, koska Kuusamon kunta on kovaa vauhtia viemässä lävitse kultakaivoshanketta aivan kansallispuiston kupeessa. Australialaisen Dragon Miningin hanke on jo vuosia mennyt kaupungin koneistossa eteenpäin, vaikka paikalliset asukkaat ja mökkiläiset ovat vastustaneet sitä voimakkaasti.

Kaivoshankkeessa on nyt kohtalonhetket. Kuusamolaisten nähtäväksi tulevassa matkailuosayleiskaavassa on  kiistellyt kaivospiirimerkinnät eli hiljainen ”varaus” kaivostoiminnalle on olemassa. Kuusamolaiset voivat vaikuttaa tilanteeseen ottamalla kirjallisesti kantaa kaavaan.

- Kuusamon kultakaivos olisi matkailuelinkeinolle kuolinisku. Suunnitellut kaivokset eivät ole kaukana korvessa ihmissilmän ulottumattomissa, vaan iskeytyvät sarjana maiseman pilaavia louhoksia tärkeimpien matkailukohteiden tuntumaan, toteaa matkailun parissa yli 20 vuotta ollut Anne Murto, joka istuu kunnanvaltuustossa puolustaen tiukasti puhdasta elinympäristöä ja maailmankin mittakaavassa arvokasta luontokohdetta.

The Guardianin jutusta Murto on innoissaan, mutta ei yllättynyt. Hän muistuttaa, miten Suomessa tehdään paljon töitä sen eteen, että päästäisiin esiin maailman mediassa.

- Tässäkin on varmaan taustalla Visit Finland –organisaatio. Hieno juttu, että tehty työ konkretisoituu tällä tavoin, hän hehkuttaa.

Kuusamon vuotuinen matkailutulo on 90 miljoonan euron luokkaa, ja pelkästään Oulangan kansallispuistossa vierailevien matkailijoiden tuoma tulo tuottaa paikallistalouteen noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä summa on kasvussa.

Kokonaisuudessakin matkailu on Suomessa kasvava vientiala ja merkittävä työllistäjä. Suomessa matkailutoimialat muodostavat 2,7% Suomen BKT:stä. Se on kaksi kertaa enemmän kuin maa- ja metsätalous ja puolitoista kertaa enemmän kuin elintarviketeollisuus. Vuosina 2007-13 Suomessa kasvua on ollut 23%. Maailmalla matkailun vuosikasvu on 5%

Takaisin Talvivaaraan. Kaivoshankkeen yhteydessä eturivin keskustelijaksi julkisuudessa kohonnut tekniikan tohtori ja vastuullisen liiketoiminnan asiantuntija Tuula Pohjola ei usko, että kaivostoiminta olisi Kuusamossa taloudellisesti kannattavaa millään laskentamenetelmällä, jos tarkastellaan toiminnan koko elinkaarta.

Talvivaara ja Kuusamo sisältävät Pohjolan mukaan yleisemmänkin opetuksen siitä, miksi kaivostoiminnan käynnistäminen tuottaa jatkuvasti katastrofeja Suomessa. Sen kannattavuuden ja vaikutusten arviointi on niin monimutkaista, että asian jättäminen kuntien vastuulle on  vastuuntunnotonta. Kestävien ratkaisujen aikaansaamiseksi tarvittaisiin valtakunnallinen puolueeton taho.

- Talvivaara on surullinen esimerkki lyhytnäköisyydestä, valvonnan pettämisestä ja kyvyttömyydestä nähdä kokonaisuutta. Kuusamo onneksi on tähän asti kuunnellut kansalaisiaan” , Pohjola arvioi.

Sitä sietää toivoa.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Kari Savinen

Kysymykset kuuluu: Onko Suomessa yhtään puhtaasti Suomalaisten omistamaa kaivoksia ?

Kuinka paljon kaivostoiminta nettona hyödyttää Suomalaisia, vero ym. työtuloina ?

Kuka on päättänyt luovuttaa kaivokset tai kaivosoikeudet ulkomaiseen omistukseen ?

Käyttäjän hilkkalaronia kuva
Hilkka Laronia

Tuotot mennee issoon maailhmaan ja sotkut jää meile.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Tuosta viimeisestä, öööö, tuotatuota, öööö, eikös siitä ole päättänyt ihan itse vapaissa vaaleissa valitsemamme eduskunta? Siis edusunta, jonka olemme suunnilleen samanlaisena valinneet uudelleen ja uudelleen moneen otteeseen, vielä tuon päätöksen tekemisen jälkeen? Ja valinnalla sitten hyväksyneet päätöksen.

Eikö se ole juuri sitä kansanvaltaa?

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Heyno se jaksaa kansanvallasta paasata. Se, että saamme neljän vuoden välein sanoa sanottavamme siihen, ketkä saavat puolestamme päättää kaikista asioistamme ei ole kansanvaltaa. Kansalla ei ole valtaa varsinkin, kun linjauksia ei ole esillä näissä vaaleissa eivätkä puolueet sitoudu esittelemiinsä ohjelmiin.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #7

Kansalainen, joka äänestää vaalilupausten mukaan, on henkinen lapsi. Äänestystapahtuman ainoa aikuinen kriteeri on ehdokkaan ja puolueen toiminta edellisellä vaalikaudella/vaalikausilla.

Vain uusien yrittäjien kohdalla ohjelmilla, linjauksilla ja muilla puheilla on edes jotain arvoa.

Ja, näköjään, vain suomalaisia äänestäjiä pystyy uunottamaan joka neljäs vuosi, maailman tappiin. Mutta uunokin on kansalainen ja vallankäyttäjä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #8

Kansalainen, joka äänestää ja uskoo kansanvaltaan, on henkinen lapsi.

Uusista ehdokkaista, uusista liikkeistäkin tulee valituksi tultuaan edustajia ja puolueita, osa poliitista eliittiä. Kansanvalta ei toteudu päättäjiä vaihtamallakaan.

Puolueet ja poliittinen järjestelmä ruokkii demokratian levittämistä jokaiseen julkiseen laitokseen. Tämä johtuu vain osittain siitä, että halutaan valvoa julkisen laitoksen toimintaa. Samalla saadaan kokouspalkkioita ja muita etuja, joiden takia koko järjestelmä rapautuu.

Otetaan nyt esimerkiksi Perussuomalaiset. Se on populistisena liikkeenä kritisoinut hallintoneuvostopaikkoja, puoluetukea ja poliittisten järjestöjen ja medioiden saamia tukia. Nyt puolue ei enää kritisoi puoluetukea, vaan puheenjohtaja Soini hehkuttaa vaalien jälkeen, että nyt tuli tilipäivä! Järjestötukea ei enää myöskään kritisoida, vaan kritisoitiin sitä, ettei Perussuomalaisten nuorisojärjestö saanut lypsettyä yhtä paljon kuin muut. Yhtään hallintoneuvostopaikkaa ei lakkauteta, puoluetukea tai kansanedustajien palkkioita ei pienennetä. Nyt pidetään vain huolta siitä, että Perussuomalaiset saavat yhtä monta paikkaa kuin sille sen mandaatilla kuuluu. Ja ehkä vähän enemmän.

Poliittinen järjestelmä vie mukaan myös eettisin perustein toimimaan pyrkivät liikkeet, kuten Vihreiden osalta huomaamme. Vihreät päättivät Kokoomus-yhteistyön kautta esim. helsinkiläisten pienten kaupunginosakoulujen lakkauttamisesta. Oman liikkeen perusarvopohjaa vastaan siis.

Valta ei ole kansalla, vaan poliittisella eliitillä. Poliittiseen eliittiin pääsemiseen tarvitaan meitä uunoja.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #12

Valta on nimenomaan kansalla. Soinikin voidaan seuraavissa vaaleissa puottaa pois, JOS KANSA NIIN HALUAA.

Mutta jos ei halua, Soini jatkaa. Päätös on kansan, ei Soinin, käsissä.

Kun Vihreät lakkauttivat kouluja, ja heidän äänimääränsä kasvoi, voit tehdä johtopäätöksesi ihan itse.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #13

Ketä ihmettä me voisimme äänestää, jos haluamme muutosta? PS muodostaa ainoan valtaeliitistä poikkeavan näkemyksen, populistisen ja eriarvoisuutta ruokkivan kyllä, mutta ainoan vaihtoehdon. Muiden puolueiden linjoissa ei ole kuin nimellisiä eroja.

Toki Kokoomus äärioikeistona tuntuu kulkevan omaa tietään. Se on toki varmistanut linjan jatkumisen ripottelemalla valtakautensa ajan poliittisin nimityksin omia poikia keskeislille valmisteluvirkamiesten paikoille. Kestää vuosikymmenen ennen kuin luotu pohja purkautuu. Ja se purkautuu vain, jos Kokoomus pysyy valtioneuvoston ulkopuolella kaksi vaalikautta tai pidempään.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #26

Olen jo aiemmin vastannut tuohon samaan, eräälle toiselle keskustelijalle, toisessa blogissa. Metodi on yksinkertainen:

Ensiksin on ymmärrettävä, että äänestämme ehdokkaita, emme puolueita. Kuka tahansa ehdokas on huolestuneempi omasta läpimenostaan kuin puolueensa menestyskestä. Poliitikoille pitää saaa aikaan aito pelko putoamisesta. Sitä ei synny, jos ajatellaan, ettei äänestäminen mitään muuta. Kyllä se muuttaa. Se muuttaa vähintään sen, kuka tuota 8 000 kk-palkkiota nauttii.

Toiseksi, itse valinta:

Ensin pitää tehdä lista ehdokkaista, jotka ovat olleet aiemmin eduskunnassa ja poistettava heidät mahdollisten listasta. Sen jälkeen on valittava puolue, jonka toiminta on ollut vähiten vastenmielistä viime vaalikaudella.

Kun tämä on tehty, ja jos yhtään ehdokasta enää on jäljellä, tehdään lista, jossa ovat mukana nuo jäljellä olevat sekä kaikki niiden puolueiden ehdokkaat, jotka aiemmin eivät ole olleet eduskunnassa.

Näistä sitten valitaan vähiten vastenmielinen. Jos sellaista ei löydy, suoritetaan arvonta.

Jo alkaa muutosta tulla, jos tarpeeksi moni tekee näin.

Sen sijaan, jos kansa, niin kuin näyttää, on pääosin tyytyväistä nykyiseen lainsäädäntöön ja julkisten varojen käyttöön, se valitsee vanhat, koska mitään syytä muutokselle ei ole.

Käyttäjän saarinenj kuva
Juhani Saarinen

Suomalainen teollisuus ja talouspolitiikka on kuin haulikolla ampuisi hajonta on suunnatonta, ulkomaalaiset tahot seuraavat aikansa, kun huomaavat oman tilaisuutensa koittavan, eli kun Suomalaiset on ensin hölmöilleet oikein olantakaa huomaavat ulkolaiset pääomapiirit, että Suomesta saa halvalla omaisuutta jolle Suomalaisilla teollisuus piireillä ei ole käyttöä kun toiminta on ajettu kiville, näin meillä kun toiminnassa ei ole mitään järkeä, vaikka kuvitellaan että kaikki tietämys ja taito löytyy meiltä, mutta näin asia ei ole, vaan kuten Kekkonen aikanaan sanoi senkin tunarit.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Parempi otsikko ja käsittelytapa olisikin "Miksi suomalaisten kaivostoiminta tuottaa katastrofeja Suomessa?".

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Vielä parempi kysymys olisi, tuottaaKO?

1) Kuinka monta toimivaa kaivosta Suomessa on?

2) Kuinka monta "katastrofia" on kaivoksissamme tapahtunut, sanokaamme, viimeisten 20 vuoen aikana?

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Kysymyksiä blogistille:

1) Mitä muita "katastrofeja" blogissa on mainittu kuin Talvivaaran vuoto?

2) Vastaava määrä sufaattipitoista hapanta nestettä valuu Etelä-Pohjanmaalla Söderfjärdenin peltoaukeilta veistöihin keskimäärin joka kuukausi. Millä mittarilla Talvivaaran vuoto oli katastrofi?

Syy siihen, että Talvivaaran vuoto oli "katastrofi" oli, että se oli kertatapahtuma. Kun sama määrä saastetta valuu vesistöön Etelä-Pohjanmaalla joka kuukausi, läpi vuoden, se ei ole uutinen, joten se ei ole myöskään katastrofi.

Lisää kysymyksiä blogistille:

3) Kuinka monta toimivaa kaivosta Suomessa tällä hetkellä on?

4) Kuinka monta "kaivoskatastrofia" Suomessa on sattunut viimeisten 20 vuoden aikana?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jos halutaan ajatella positiivisesti, niin matkailijoille voisi olla elämys nähdä ja kokea koskemattoman erämaaympäristön muutos saastuneeksi ja elinkelvottomaksi alueeksi esimerkiksi juuri Talvivaaran alueella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Ensin kai sen pitäisi muuttua elinkelvottomaksi, vai kuinka?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Talvivaaran alueen elinkelvottomuuden sai konkreettisesti kokea jo vuonna 2012 eräs työntekijä, joka menehtyi myrkkykaasuihin alueella.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #15

Samalla loiikalla päällystetyt tiet ovat elinkelvottomia alueita. Nähtävyyksiä, siis?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #16

Harva ihminen rakentaa kesämökkiään vilkkaasti liikennöidylle maantielle. Toki tällainen kävisi jo nähtävyydestä.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #17

Harva ihminen rakentaa kesämökkiään kaivoksen jätealtaaseen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #18

Niin, sehän on elinkelvotonta aluetta.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #20

Aivan kuten se kestopäällyste.

Mutta, yritäpä sinä, kun blogisti ei vaivaudu tai uskalla:

1) Kuinka monta toimivaa kaivosta Suomessa on?

2) Kuinka monta "katastrofia" on kaivoksissamme tapahtunut, sanokaamme, viimeisten 20 vuoen aikana?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #21

- Yllytyshurjanha sie luulet miun olevan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #22
Käyttäjän HannuRissanen kuva
Hannu Rissanen

Meillä vihervasurit onnistuvat mediassa liioittelemaan kaivosteollisuuden ongelmia. Pitkään jatkunut propaganda estää oikean näkemyksen syntymisen. Voi olla, että asiat ei oikeasti olekaan niin hunolla tolalla. Tuleva Äänekosken sellun päästöt ovat tupla verattuna Talvivaaraan. Missä viipyy STOP Äänekoski liike?

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Valvonta ei toiminut Talvivaarassa muovien alustassa, markansuutarit valvojina.

Tapani Lahnakoski

Katohan ku Äänekoski onkin BIOTUOTETEHDAS, niin se voi päästellä mitä haluaa ja saa vielä valtiolta isot tuet, kun kuuluu ilmiselvästi kaikkivaltiaaseen cleantech-klusteriin.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Talvivaara on elinkelvoton koska se tarvitsee veronmaksajien tukea toimiakseen.

Toimituksen poiminnat