MarjaHeinonen3

#jesuisnice - pelko, viha ja suvaitsevaisuus

  • #jesuisnice - pelko, viha ja suvaitsevaisuus

Olen mökillä luonnon keskellä. Aukaisin poikkeuksellisesti tv:n aamulla, koska piti olla ystäväni haastateltavana aamu-tv:ssä. Istun keskellä uutislähetystä karmeasta terroriteosta - jälleen - Euroopassa.

Päällimmäisenä suunnaton suru teon uhrien ja heidän omaistensa puolesta. Heille lämmin osanotto. Ja heti perään iso kysymys : Miten minä suhtaudun? Mitä minä voin tehdä?

En roiku television ääressä, kauhistele, selaile netissä kauhukuvia tapahtumasta tai levitä niitä edelleen. En peru Berliinin-reissuani. Toivotan edelleen hyvää reissua ystävälleni, joka lähtee ensi viikolla Nizzaan. Siinä on hyvä alku.

Terrori-iskuja on olllut Euroopassa paljon viime vuosina. Media ja ihmiset ovat oppineet jotakin - kauhistelun ja kauhun some-jakamisen sijaan päästään entistä nopeammin miettimään keinoja estää vastaavat tulevaisuudessa. Aamupäivän keskustelussa olen aistinut myös turtumista - toivottavasti pelolle eikä asialle.

Terrorismia ei voida kukistaa vain sotimalla, sulkemalla rajoja tai muillakaan voimakeinoilla. Taistelua käydään ihmisten mielissä - niin terroristien kuin sen uhrien - ja toki rakentamalla rauhaa mm. Irakiin ja Syyriaan.  Ylen aamu-tv:ssä haastateltu Supon tutkija Pekka Hiltunen tiivisti hyvin, että ytimessä on ihmisen kuulumisen ja merkityksen kokemus, jota pitää eri tavoin vahvistaa. Ilman sitä ihminen on altista maaperää ääriajattelulle ja potentiaalinen terroristi. Islam ei tee ihmisestä terroristia.

Euroopassa ihmisten mielissä käydään nyt kamppailua pelon ja suvaitsevaisuuden välillä. Tämänpäiväinen isku on tunteettomasti ja nerokkaasti toteutettu. Juhlapäivänä upean ilotulituksen jälkeen lämpimässä kesäyössä. Kuten niin monelle muullekin, Nizzan kaunis rantabulevardi on minulle tuttu. Upea! Voiko ihminen olla rennompi ja onnellisempi siellä kansallispäivän tunnelmissa?

Kuorma-auto iski konkreettisesti tähän hyvänolontunteeseen kaatamalla ihmisiä kuin keiloja. Yli 80 kuoli. Kuoleman kylvämisen lisäksi se iski ihmisten mieliin. Ulkoministeri Timo Soini  heti aamusta totesi, että, iskulla halutaan pitää yllä pelon ilmapiiriä. Synnyttää tunne, että milloin tahansa voi tapahtua mitä tahansa.

On totta, että yksittäisten, fanaattisten terroristien tekemiä hyökkäyksiä on mahdoton estää. Varsinkin silloin, kun he ovat valmiita kuolemaan uskomansa asian puolesta. Lisäksi keinot terroristitekojen toteuttamiseen ovat rajattomat. Nyt käytettiin rekkaa ja ISIS propagoi voimakkaasti taistelijoitaan käyttämään “sitä mitä on saatavilla”  terrori-iskujen toteuttamiseen - ei vain tuliaseita tai pommeja. ISIS tarvitsee voittoja, joita se entistä epätoivoisemmin hakee muualta kuin taistelurintamalta. Siellä sen vaikutusvalta on kutistunut koko ajan.

Koska tunteet tarttuvat, kannattaa miettiä, mitä tunteita levittää. Sekä Soini nyt että ranskalaiset jo aiemmin tänä vuonna julistivat, että pelolle ei saa antaa tilaa. Sama on toistunut monissa niin suomalaisissa kuin kansainvälisissä medioissa ja somessa. Asiasta on käyty myös keskusteluja. Pitääkö pelätä vain ei? Onko se viisautta vai tyhmyyttä?

Pelko lamauttaa ja ruokkii ennakkoluuloja. Siksi sille ei saa antaa valtaa. On muita tunteita ja tekoja, joita kannattaa kasvattaa. Vaikkapa Niklas Herlinin omassa blogissaan tänään esittämä “Jatkan kuten ennenkin” -strategia.

Se on ensimmäinen askel. Seuraava steppi on sen pohtiminen, mitä enemmän voin tehdä, että pelon ilmapiiri pienenisi?

Suomessa voin miettiä, miten kohtelemme omia pakolaisiamme. Miten suhtaudun tänne tuleviin ihmisiin, ettei heissä kasva halu kostaa? Mitä voimme tehdä kouluttaaksemme lapsia ja nuoria toisenlaiseen ajatteluun? Matkustan entiseen tyyliin eri puolille maailmaa, ymmärrän erilaisuuden rikkautena ja opettan samaa myös lapsilleni.

Pilkahdus hyvää loppuun. Tapahtuma on osoittanut jälleen kerran myös ihmisten kyvyn välittää toisistaan. Twitterissä nizzalaiset mobilisoituivat nopeasti hashtaiglla #PorterOuvetesNice tarjoten turvapaikkaa tarvitseville.

Sama ihmisyyden voiman huokuu myös muualla sosiaalisessa mediassa. Nopea katsaus Twitteriin, mm. #jesuisnice ja #franceterrorism nostavat pintaan surun, uupumuksen tällaiseen  ja hätähuudon suvaitsevaisuuden puolesta. Toki on paljon jyrkkiäkin kannanottoja islamia vastaan pelon ja vihan hengessä.

Sama suvaitsevaisuuden toive nousi esille, kun nopeasti vaihdoin ajatuksia omien parikymppisten lasteni kanssa WhatsAppissa. Kuin kulttuurien välisen vaihdon ja suvaitsevaisuuden esimerkkeinä toinen on tällä hetkellä Berliinissä ja toinen Vancouverissa.

Suvaitsevaisuus, suvaitsevaisuus, suvaitsevaisuus…oli selkeä viesti. Sitä tarvitaan entistä enemmän, vaikka vaikeata se tällaisina hetkinä on, totesi tyttäreni Berliinistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Valitettavasti iskun tekotapa ja epäillyn mahdollisesti myöhemmin vahvistettava tausta antavat viitteellistä aihetta pelätä, että kyseessä saattaisi jälleen kerran olla sairaalloisella tavalla uskonnolliseen fanatismiin ja sen äkkiradikalisoitumiskehityksen kautta omaksuttavaan tartuntaan liittyvä tapaus. - Joko muuten saatanallisimmat säkeet voitaisiin puhdistaa kaikkien suurten kulttuurien pyhistä kirjoista, jottei uskontoa enää voisi käyttää silmittömän väkivallan pyhittäjänä? Ks. lähemmin http://rescordis.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220010-j...

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

"Suomessa voin miettiä, miten kohtelemme omia pakolaisiamme. Miten suhtaudun tänne tuleviin ihmisiin, ettei heissä kasva halu kostaa?"

Ja tämä ei ole sitä, että antaa pelolle valtaa? Että koston pelossa meidän pitää jotenkin miettiä koko ajan suhtautumistamme. Että jos olemme epäystävällisiä, se oikeuttaa kaiken.

Tuo on juuri pelolla reagoimista, se vaan edustaa sitä toista tapaa reagoida. Sitä, jossa vihaa yritetään liennyttää miellyttämällä uhkaajaa. Tapahtuu mm. toisinaan panttivangeille.

Aleksi Sahala

Hämmästelin itse tätä samaa kohtaa. Tulee muutenkin mielikuva, että tässä annetaan eräänlainen oikeutus terroriteoille ja siirretään vastuu niistä terrorismin uhreille.

Kummastelen myös tätä ajatusmaailmaa, joka toisaalta pauhaa siitä, kuinka ihmiset tulevat väkivaltaa pakoon, mutta toisaalta taas pelottelee sillä, mitä tapahtuu mikäli heitä kohdellaan väärin. En tietenkään hyväksy ihmisten syrjimistä tai väärinkohtelua, mutta vielä vähemmän hyväksyn tämän tekosyyksi murhaamiselle.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Pelolle ei voi mitään. Sitä joko on tai ei ole. Se, ettei "anna sille valtaa", tarkoittaa ettei jätä mitään tekemättä tai tee pelkästään sen sanelemana.

Ihminen, joka kykenee hallitsemaan tunteensa pystyy tekemään ihan mitä tahansa.

Minä vaan vähän luulen, että tuolla latteudella ei ihan sitä haeta.

En voi sanoa pelkääväni. En vaan näe mitään syytä, miksi uhka kohdistuisi minuun tai läheisiini. Asun pienessä kaupungissa Euroopan laidalla. En juuri koskaan käy ulkomailla. En ole rikas. En ole vaikutusvaltainen. En ole kukaan.

Keskustelen asiasta ihan vaan siksi, että kaikki muutkin keskustelevat.

Käyttäjän VilleHeiskanen kuva
Ville Heiskanen

Totuutta voi katsoa sivuun vaikka lopun elämäänsä, mutta kannattaisi lähteä ihan peruskysymyksistä: Kuka teki iskun, mitkä olivat hänen motiivinsa? Ja: kannatanko minä hänen ajatusmaailmaansa ja hyväksynkö sen osaksi länsimaista yhteiskuntaa? Kun pystyy näihin rehellisesti vastaamaan ja katsomaan totuutta silmiin, niin pelon kohtaamiselle ei ole tarvetta.

Seppo Hildén

Blogistin sanoma kitetytettynä: Suvaitkaa, jatketaan elämistä niin kuin ennenkin ja pelolle ei saa antaa valtaa sekä että maahantulijoita pitää kohdella vielä ystävällisemmin jotta he eivät saisi syytä tehdä tällaisia tekoja.

Great.

Et ole ajatellut siirtyä politiikan puolelle. Noilla teeseillä pärjäisit.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Vähän reilun sata vuotta sitten kirjoitti Eino Leino asian selkokielelle. Eino Leino on eräs historian fiksummista suomalaisista.

Hän sanoi sen aika nasevasti:

Ei paha ole kenkään ihminen,
vaan toinen on heikompi toista.
Paljon hyvää on rinnassa jokaisen,
vaikk' ei aina esille loista.

Oi, onnellinen, joka herättää
niitä voimia hyviä voisi!
Oi, ihmiset toistanne ymmärtäkää,
niin ette niin kovat oisi!

Miks emme me kaikki yhtyä vois?
Ja yksi jos murtuis
muut tukena ois.

Oi ihmiset toistanne suvaitkaa,
niin suuri, suuri on maa.

Viesti ei silloin mennyt perille. Alkoi ensimmäinen maailmansota. Jota seurasi veljessota Suomessa. Jota seurasi toinen maailmansota.

Toivottavasti Eino Leinon sanoma menee nykyään paremmin jakeluun.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Tuop' oli Äijö yksin-synty,
yksin-alku, yksin-kuolo,
istui pilven paltehella,
katsoi maailman menoa,
lauloi laulun kaikki-öisen
sisimmästä sielustansa,
eikä peittänyt mitänä
tulevaisen polven tulla:

"Uskoin kerran ihmisihin,
en nyt uskone enempi,
ihmiset on ilvesheimo,
paha, karsas, kahlehdittu;
jos joku kohoopi heistä,
sen he iskevät ijäksi,
riemuitsevat rinnassansa:
ollut meitä ei parempi!

"Uskoin ennen ihmisihin,
en nyt itke, en iloitse,
ohi käyvät onnet heidän,
onnettomuudetkin ohitse,
tiedän kyllä kylmyyteni,
en sitä sure, en kadu,
se on voitto taisteloiden,
tulos tappion tuhannen.

"Tein ma kerran ihmisiä
kaavahan oman kuvani,
ottivat minun vikani,
herjasivat herkintäni,
tahdon tehdä toisen heimon,
hiljaisen, varaväkevän,
käyvän maata, merta pitkin
kuin on kärsiväin hymyily.

"Lienkö itse vanha liian,
tullut lapseksi takaisin,
en nyt siedä entistäni,
joskin ymmärrän yhäti;
lauloin hetken heijastusta,
soin huvia, loin kuvia,
haaveksin haluja mielen:
kaikki tuo on multa mennyt.

"On paennut, ei palaja
usko uutten ihmisien,
toivo voittavan totuuden,
rakkaus rajattomimman,
ihmiset on ilvesheimo,
minkä teinkin, sen tuhoan,
luon ma uuden luomakunnan
uuden itseni iloksi.

"Suljen siitä pois inehmot,
kutsun kestivierahiksi
mahdit maasta, vallat veestä,
itseni ikuiset veljet,
kutsun Kimmon kiukahasta,
Kammon kuolon porstuasta,
voimat vangitut vapautan,
alan uuden aikakauden."

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Ehkä kunnioitamme blogistia ja palaamme aiheeseen.

Millä tavoin tuo kopioimasi teksti liittyy mielestäsi blogin aiheeseen?

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #9

Nähdäkseni lainaukseni liittyy ihan yhtä paljon blogiin kuin omasi. Sekin on Eino Leinoa ja käsittelee ihmisen pahuutta - hieman eri perspektiivistä.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #10

Ok. Kiitos selvennyksestä. Pelkkä pitkä runon lainaus ei suoraan auennut.

Oma lainaukseni on sellaisesta näkemyksestä, jota Eino Leino esitti vuonna 1898.

16 vuotta ennen, kuin alkoi ensimmäinen maailmansota.

Hänen viestinsä ei ilmeisesti mennyt silloin jakeluun. Miten se olisikaan voinut mennä? Tieto kulki höyrylaivoilla tms.

Toivottavasti nyttemmin, vuonna 2016, asia menee jakeluun ajoissa.

"Oi ihmiset toistanne suvaitkaa,
niin suuri suuri on maa."

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #11

Pienempihän maa on nyt. Pienemmäksi käy. Tavallaan kai tämä kaikki on seurausta siitä. Muutos on iso, kriisi on iso, konflikti on iso.

Suvaittavat löytävät aina suvaitsijansa. Muistan, kun eräs nainen tilitti, miten hän kerta toisensa jälkeen joutuu väkivaltaisten miesten kanssa tekemisiin, vaikka on niin kiltti, eikä halua kenellekään pahaa. Saalistajat löytävät aina uhrinsa. Luonnostaan.

Kun heikkous on esillä tarvitsee vain olla hiljaa ja ottaa kamera esille.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #14

Ikävä tarina.

En tulkitse Eino Leinon tekstiä noin.

Enemmänkin se on mielestäni vetoomus, että mitäs jos oltaisiin ihmisiksi toisillemme. Ainakin se olisi jotain uutta. Noin isommassa mittakaavassakin.

Tieteellisiä viitteitä on, että sen seurauksena "maa voikin olla suurempi".

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #15

Aina jonkun on lakattava olemasta. Aina on niitä, joita olosuhteet suosivat ja niitä, joita eivät. Muutos on lopullinen, kun ne, jotka eivät pysy sen mukana ovat itkunsa itkeneet ja kuolleet.

Määrittelemme paraikaa sairauksiksi ominaisuuksia, jotka toisissa olosuhteissa ovat selviytymisvälineitä. Mutta emme hallitse olosuhteita. Emme voi jäädyttää nykyhetkeä ikuiseksi.

Kollektivismi tulee voittamaan sen, mitä tästä kaikesta jää voitettavaksi. Lisääntyjät määräävät huomisen. Selviytyjät ylihuomisen.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Ratkaisu: Avataan sydämemme.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos nyt edes lompakko ensi hätään.

Toimituksen poiminnat