MarjaHeinonen3

Pakolaiskeskustelun pohjakosketuksia: Eläkeläisen mielipiteestä ykkösuutinen

Eläkkeellä oleva poliisiylijohtaja Mikko Paateron näkemykset Suomea uhkaavasta terrorismista ja sitä varten organisoituneista pakolaisista  ovat olleet näkyvästi esillä medioissa kautta maan. Hypetyksen aloitti Yleisradio.

Paateron uhka-ajatukset olivat Ylen pääuutislähetyksen näyttävä ykkösaihe keskiviikkona. Kuvamateriaalina oli Paatero virka-asussaan (lisäsi asian painavuutta), ajatukset esitettiin totena eikä kyseenalaistettu hänen perusteitaan, että asia on “itsestään selvää” ja  pohjalla ovat “keskustelut tahojen kanssa, joita en avaa”. Pikkuriikkisen tasapainottavaa kontekstia päivän uutiselle antoi lopussa uutisankkurin lisäys siitä, että sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistää Paateron näkemykset.

Uutinen lähti leviämään vauhdilla. Onneksi se sai hieman sävyjä pelkkien uhkakuvien rakentamisen rinnalle. Osassa mediaa.

Miten voi olla, että eläkeläisen mielipiteestä tulee ykkösuutinen? Miksi se ei ole vain hauska anekdootti, vaan vakava asia?

Nobel-palkitun Daniel Kahnemanin loistavassa kirjassa “Thinking, Fast and Slow” (on suomennettukin) on kolme tärkeää kohtaa tähän keskusteluun.

Yksi: Ihmisen mieli “ankkkuroituu” asioihin, jotka sille esitetään ja hän alkaa arvioida muita asioita pitäen tätä ankkuria lähtökohtana. Eniten tätä on tutkittu numeroilla. Kahnemann ottaa kirjassaan esimekiksi kysymyksen: “Oliko Gandhi yli 114 vuotias, kun hän kuoli?”  Vastauksessasi päädyt varmasti korkeampaan arvioon kuin vastatessasi kysymykseen “Oliko Gandhi yli 35-vuotias kun hän kuoli?” Aloituspiste ohjaa ajatustemme suuntaa.

Samanlaista ankkurointia tapahtuu pakolaiskysymyksestä julkisuudessa ja sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Totuuteen, joka on vahvasti esillä, peilataan uudet asiat ja informaatio. 

Siitä, mistä keskutellaan ja miten on väliä. Mediassa ja muualla.

Kaksi: Ihmisen mieli on laiska. Kovin mielellään se täydentää vajavaisista tiedoista itselleen mieluisan ja kokonaisen tarinan. Näin kävi Ylen Paatero-uutisoinnissa tällä viikolla ja monien muiden medioiden sen vanavedessä. Herkullisen kommentin todenperäisyyttä tai sen sanojan motiiveja ei kyseenalaistettu ja tarkistettu.

Ilmeisesti Ylen sisälläkin uutisen kritiikittömyys huomattiin, sillä seuraavan päivän päälähetyksessä asiaa pehmennettiin pohtimalla, oliko Paateron ulostulossa kenties kyse kirjan markkinoinnista tai yksittäisestä mielipiteestä ilman pohjaa. Hieman surkuhupaisasti uutisankkurin haastattelema toimittaja Päivi Happonen yritti yhä puolustella uutista.

Toimittajat ja toimittajien ammattikunta on tärkeä - heidän tehtävänsä on haastaa mukavuudenhaluinen mieli ja kaivaa esille asioista myös toinen puoli - usein kolmaskin. He etsivät lisää tietoa ja punnitsevat sen arvon. Ensimmäinen tarina ei riitä - vaikka tuntuisi kuinka hyvältä.

Kolme: Ihmisellä on taipumus pitää tärkeänä asioita, jotka hän voi helposti kaivaa esille muististaan. Muistiin taas painuvat asiat, joihin ihminen törmää usein ja joista tulee tällä tavoin tuttuja teemoja. Tällä logiikalla usein esillä olevat asiat muuttuvat tärkeiksi - näin mediassakin esillä olleet asiat ovat niitä, joita ihmiset pitävät tärkeinä. Toiset aivan yhtä tärkeät asiat, joista puhutaan vähemmän, eivät ole sinustakaan yhtä tärkeitä. Mieli toimii niin.

Medialla on vastuu siitä, mitä asioita se ottaa esille ja miten. Asiat ja sävyt muuttuvat ihmisille tutuiksi ja sen myötä tärkeiksi. Tätä keskusteluvastuuta laajennan myös median ulkopuolelle. 

Turvapaikanhakijoista ja pakolaisista käytävän keskustelun ytimeen tulisi nostaa enemmän arvopohjaisia kysymyksiä: Millaisen yhteiskunnan haluamme rakentaa? Milloin voimme tinkiä ihmisoikeuksista? Miten toivoisit itseäsi kohdeltavan?

Nämä ovat tärkeitä ja vaikeita kysymyksiä. Tätä keskustelua pitäisi käydä mediassa, kunnissa, kirkossa, organisaatoissa, kansalaisjärjestöissä.

Kaikkialla Suomessa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Itse en tarvitse kuin vain vastauksen yhteen kysykseen,ja muutamaan jatkokysymykseen.

Kuinka paljon on liikaa pakolaisia? Paljonko pitää ottaa pakolaisia jotta Suomi voi sanoa yhteen ääneen että nyt on liikaa?? Mitä sen jälkeen tehdään? Rajat kiinni? Tuleville sanotaan että ei enää sovi vaikka olisi kuinka naisia ja lapsia tulossa? Sanommeko heille kylmästi että enää ei sovi koska otimme ensimmäiset X määrän hyvässä kunnossa olevia miehiä tänne?

Minun mielestäni olemme jo ylittäneet sen rajan.. Tai tarkemmin miettien emme ole. Annamme vain heille liian helpot oltavat! Pistetään heidät rakentamaan talkoo voimin kouluja ja puhdistamaan rakennuksia ynm.? Eikö se olisi hyvä?? Vai eikö heitä saa käyttää hyväkseen tuolla tavalla? Olisiko väärin pyytää heitä tekemään jotain ansaitakseen turvallisen kodin ja lämpimän ruoan?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#1
>....Minun mielestäni olemme jo ylittäneet sen rajan..

ooo

Hyvä ystävä, Lapin sodan alkaessa v 1944 Ruotsiin pyrki noin 30 000 pohjois- Suomalaista. Ruotsi mietti _yhden_ _iltapäivän_ otetaanko heidät vai ei.

Kaikki otettiin ja vielä 1000 vai oliko se 10 000 lehmää.

Juha Kuittinen

Taisi silloinkin olla suuri osa miehiä, jotka sinne pyrki?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Melkoista älyllistä epärehellisyyttä rinnastaa akuutti ja lyhytaikanen turvapaikantarve pysyvään ja taloudellisesti turvattuun oleskelulupaan.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Mitäköhän tapahtuisi jos laitettaisiin nykyiset turvapaikan hakijat samanlaisiin oloihin kuin Ruotsi laittoi Suomalaiset silloin?

Käyttäjän JouniBorgman kuva
Jouni Borgman

Pari huomiota: 1) Noin miljoona suomalaista on pudotettu arvopohjaisen keskustelun ulkopuolelle kamppailemaan taloudellisesta toimeentulosta ja kiinnittämään koko huomionsa sen edellyttämiin reaaliteetteihin. Tällä on vaikutuksensa pakolaisista käytävien keskustelujen sävyyn. Arvojen ja reaaliteettien välinen suhde näyttäytyy siitä näkökulmasta aivan toisenlaisena kuin jos fyysinen toimeentulo olisi turvattu.
2) Eläkkeelle jäävien virkamiesten oletetaan yleensä olevan vapaampia ilmaisemaan aidot mielipiteensä ja näkemyksensä. Virkavastuussa olevia ohjataan valtakunnassa vallitsevien arvojen mukaiseen poliittiseen korrektiuteen ja heillä on virkavastuun edellyttämä salassapitovelvollisuus. Paateron leimaaminen eläkeläishöppänäksi ei mene läpi ja loukkaa myös muita ikääntyneitä täyden päivätyön tehneitä kunniakansalaisiamme.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Voisin yhtyä kritiikkiin, mikäli Paatero olisi kommentoinut esimerkiksi maataloustieteisiin kuuluvaa aihealuetta "Utarerakenteen ja lypsettävyyden vaikutus utareterveyteen".
Nyt Paatero ei sitä tehnyt, vaan pysytteli tiiviisti omalla osaamisalueellaan, joten tietenkin kuuntelen häntä siinä missä muitakin vastaavia asiantuntijoita. Jos joku samantasoisen koulutuksen, kokemuksen ja osaamisen omaava, riippumaton henkilö kumoaa Paateron esittämät väitteet ja tekee sen jostakin muusta syystä kuin esimiehen käskystä, luonnollisesti kuuntelen häntäkin.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Voisin kuvitella, että eläkkeellä ollessaankin Mikko Paaterolla on ajantasaisempaa tietoa kuin yhdelläkään maallikolla mitä tulee sisäpoliittisiin uhkiin. Kontaktit ja ystävyyssuhteet eivät katoa, vaikka tittelit ja statukset vaihtuvat.

Keskeistä on se, ettei Paatero ole väärässä pelätessään pahinta. Jos mahdollisuus on olemassa, niin myös sen toteuttaminen on mahdollisuuksien rajoissa. Jos tätä seikkaa ei ymmärrä, niin korkeakoulututkinnon suorittaminen on ollut aika lailla hukkaan heitettyä aikaa.

Suomeen on saapunut tuhansittain nuoria ja nuorekkaita miehiä, joiden taustoista tai motiiveista ei tiedetä joko mitään tai tarpeeksi. Epäsuhta hädässä oleviin naisiin ja lapsiin on valtava. Montako naista ja lasta tuli kaiken kaikkiaan pakolaisina Suomeen? Heitä on etsimällä etsittävä.

Valveutuneen kansalaisen tulee pohtia realiteetteja, ei teorioita.

Paatero ei vedä teorioitaan hatusta. Mutta vaikka onkin eläkkeellä, niin häntä sitoo edelleen salassapitovelvollisuus niistä asioista, jotka hän on saanut tietoonsa poliisiylijohtajan virassa.

Hän voi kuitenkin tuoda asioita esille mielipiteinään viran niitä kahlehtimatta.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Paatero ja Slunga levittävät näitä "näin ihmiset sen kokee"- lausuntoja.

Jukka Mäkinen

Sini hyvä, kerro nyt meille kumpi sinulle oikein on vastenmielisempi, ihmiset, vai se että ihmiset kokevat.
Kummatkin kun ovat ikävä kyllä ihan todellisuutta.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

”Miten voi olla, että eläkeläisen mielipiteestä tulee ykkösuutinen?”

Ehkäpä siten, että kyseessä ei ole mikä tahansa eläkeläinen, vaan vähän aikaa sitten eläkkeelle jäänyt poliisiylijohtaja joka esittää kannanoton omalta ammattialueeltaan. Ehkä hänen tietonsa ja kosketuksensa asiaan on parempi kuin poliittisin perustein virkaansa nimitetyn kansliapäällikön, jonka koulutuksella ei ole mitään tekemistä hänen tehtäväalueensa kanssa. Ehkä hänen tietonsa ja kokemuksensa ovat myös painavampi kuin ankkurin, joka omista lähtökohdistaan pyrkii leimaamaan uutisen pelkäksi myynninedistämistempuksi vähän siinä hengessä, että moiset näkemykset olisi pitänyt pimittää suurelta yleisöltä.

Käyttäjän ArmasAallontie kuva
Jari Partala

Niin, täytyy toivoa, että Paatero olisi väärässä.

Jukka Mäkinen

Toivossa on huono elää. Tekemällä tilanne voidaan muutaa halutunlaiseksi.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo

No tottakai Paatero on ihan väärässä. Päivi Nerg on oikeassa. Hänellä on todennäköisesti suora yhteys korkeimpiin voimiin, tai sitten yliluonnollisia kykyjä.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kommentoi keväällä Ylen A2 Turvattomuusillassa: ”Suomi on siinä aivan kärjessä, että me tiedetään jokainen henkilö, joka tänne on tullut, minkälaisella taustalla hän on tullut ja me pystytään niin kuin rekisterin kautta näkemään sitä tilannetta, minkä tyyppisiä ihmisiä meille tulee.”

Ei suinkaan ihan turhanpäiväinen täti tämä Päivi. Pätevyyttä piisaa

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Muistaakseni 10000 tuli Ruotsista, ja kukaan ei tiedä ketä he olivat ja missä tällähetkellä ovat.

Käyttäjän joukorep kuva
Jouko Repo Vastaus kommenttiin #13

Kyllä Päivi tietää...:)))

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Poliisi ilmoitti vähän tuon ohjelman jälkeen että pari pakolaista ei ollut ilmoittautunut pakolaiskeskukseen, joten heidän sijaintiaan tai henkilöllisyyttään ei ollut tiedossa. Lisäksi vasta hetkittäin sitten julkaistu poliisin lista pakolaisten rikosepäilyistä kertoi että noin 14 oli antanut väärän henkilöllisyyden.

En menisi luottamaan Päivin rehellisyyteen ammattitaidosta puhumattakaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Vaikuttaa siltä, että Suomeen on tulossa uusi pakolaisten aalto. Siinä määrin ihmisiä on jo rantautunut Italiaan, etteivät he kaikki siellä pysy. Pakolaisuus voi hyvinkin lisääntyä myös Turkista ja Uzsbegistanista, jossa meneillään on vallanvaihto ja vallan uusjako diktaattorin kuoleman jälkeen.

Mahtaneeko järkevin ratkaisu olla, että suljemme rajat ja palautamme kaikki, jotka tavalla tai toisella tänne valvonnasta huolimatta pääsevät? Mielestäni Euroopassa pitäisi päästä sopimukseen yhteisestä taakanjaosta. Pitkällä tähtäimellä kysymys ei edes ole taakasta, vaan ihmisistä, joista oikein ohjaamalla saadaan työssä käyviä veroja maksavia kansalaisia.

Mitä Paateroon tulee, hänen ajatusmallillaan voidaan kehitellä mitä huimempia salaliittoteorioita. Käytännön toimintaohjeiksi niistä ei kuitenkaan ole.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ajatus "ihmisten ohjailusta" on täysin älytön, varsinkin kun eletään maassa, jonka omista nuorista 20-30% kohdalla "ohjailu" ei ole onnistunut, vaikka sitä on yritetty lapsesta saakka. Meille lappaa 20-30-vuotiaita miehiä, joiden työkyky ja osaaminen ovat niin ja näin tilanteessa, jossa heille sopivia töitä on vähän niin ja näin ja tulee olemaan tulevaisuudessa vähemmän.

Todennäköisyydet pelaavat toiveajattelua vastaan.

Ongelma pohjimmiltaan ovat hyvinvointivaltio ja turvapaikkajärjestelmä. Niistä kun toisen ajaa alas, loppuu turvapaikan hakeminen siihen. Ensimmäinen on oikeastaan ajettu jo alas, pidämme sitä pystyssä velkarahalla. Verot kiristyvät, mutta leijonanosa kiristyksistä menee turvapaikanhakijoiden aiheuttamiin kuluihin.

Tosiasia on, että kukaan ei pakota hakemaan turvapaikkaa. Maasta voi muuttaa toiseen tekemään työtä. Jopa EU:n ulkopuoleltakin sitä on tapahtunut. Se on todennäköisesti halvempaakin. Ei tarvita kuin passi ja joku tonni lentolippuun viisumi kuntoon ja etsimään työpaikka, opiskelupaikka tai puolisi ja oleskelulupaa hakemaan. Tulee halvemmaksikin kuin maksella salakuljettajille.

Mutta eiväthän he niin teen. Haetaan turvapaikkaa, vaikka suurimmalla osalla ei ole mitään edellytyksiä siihen. Siinä on tietty ristiriita. Että puhutaan, miten halutaan opiskella ja tehdä töitä, mutta silti haetaan turvapaikkaa.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Marja Heinonen kyseenalaistaa entisen poliisiylijohtajan julkisessa esiintymisessään julki tuoman huolen mahdollisista uhkista, joita saattaa aiheutua ilman oleskelulupaa jääneistä turvapaikanhakijoista ja pakolaisista. Samalla hän paljastaa oudolla tavalla mielipiteensä omilla aivoillaan ajattelevasta, pitkän ja kunniakkaan uran tehneestä, Mikko Paaterosta. Eipä olisi uskonut, että valtiotieteen tohtori aliarvioi Paateroa tuolla tavoin.
Voisiko Heinonen paljastaa rehelliset ajatuksensa myöskin Ylessä ja muissa medioissa aivan hirveästi uutisoitua Ulkomaalaisviraston joidenkin kasvottomina esiintyneiden henkilöiden paljastamaa tietoa siitä, että hallitus on painostanut työntekijöitä tekemään solkenaan kielteisiä oleskelulupapäätöksiä. Oliko se jalompaa ja totuudenmukaisempaa uutisointia kuin Paateron kertomat uhkakuvat?

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Outoa tuossa Paateron lausunnossa pistää silmään, että se on myös poliisin näkemyksen kanssa ristiriidassanä. Taisi suurin syy Paateron ulostuloon, olla hänen uunituoren kirjansa markkinontikikka.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Oletko varma, että on ristiriidassa? Asiahan olisi varsin helppo selvittää: Kerätään muutamia keskeisiä väitteitä kirjasta ja järjestetään poliiseille nimeton kysely jossa he ottavat kantaa väitteiden todenperäisyyteen.
Mikäli selvä enemmistö pitää väitteitä epätosina, silloin uskon, että näkemys on ristiriidassa poliisin näkemyksen kanssa. Tuo taitaa olla nykymaailmassa ainoa laillinen tapa saada selville mitä virkamiehet oikeasti ajattelevat.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kumpaa nyt oikein uskoisi, juuri hetki sitten yle:n aamulähetyksessä esiintynyttä poliisitarkastaja Kilpeläistä joka varsin suorasukaisesti, mutta erittäin kohteliain sanakääntein tyrmäsi eläkkeellä olevan Paateron näkemyksen, Itse kallistun uskomaan Kilpeläisen näkemykseen oikeaksi kuvaamaan todellista tilannetta tällä hetkellä vastaanottokeskuksissa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Ainakin toinen henkilöistä on vapaa sanomaan mitä ajattelee. Teoriassa voivat molemmatkin olla.

Juha Kuittinen

-On varmasti mahdollista ja jopa todennäköistä, että vastaanottokeskusten kaltaisissa ympäristöissä syntyy järjestäytymistä ja sisäistä hierarkiaa. Mutta ei ole toistaiseksi mitään tietoa siitä, että sellaista järjestäytymistä olisi, mikä voisi muodostua turvallisuusuhaksi, Kilpeläinen sanoo.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2773724/Mikko+Paa...

Hyvin pesty kädet asiasta.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Mutta ei ole toistaiseksi mitään tietoa siitä, että sellaista järjestäytymistä olisi, mikä voisi muodostua turvallisuusuhaksi"

Onko poliisilla edes lupaa tutkia järjestäytyneisyyttä turvapaikkakeskuksissa. Eipä ole ensimmäinen kerta kun median tiedotus on tarkoitushakuinen ja massamaahanmuuttoa puolusteleva.

Käyttäjän MarkkuTurpeinen kuva
Markku Turpeinen

"Medialla on vastuu siitä, mitä asioita se ottaa esille ja miten. Asiat ja sävyt muuttuvat ihmisille tutuiksi ja sen myötä tärkeiksi."

Niinpä niin. Median vastuun kukkanen nähtiin kuluvalla viikolla. Helsingin Sanomat raportoi alkuviikosta maahanmuuttoviraston työntekijöiden ahdistuksesta kun heiltä mukamas vaaditaan liikaa kielteisiä oleskelulupapäätöksiä. Yle komppasi, perässään muu media. Eipä aikaakaan kun RKP vaati asian käsittelyä eduskunnassa.
Temppu on toiminut aikaisemminkin. Tässä tapauksessa nykyiset oppositiopuolueet ovat olleet tyytymättömiä hallituksen turvapaikkapolitiikan kiristämiseen, joten pannaan ensin media asialle ja sitten vuorossa ovat poliitikot ja heitä peesaavat tutkijat. Tällä kertaa se oli HS ja Rkp, mutta se olisi voinut olla Yle, SK, tai joku media ja puolue.
HS maalasi ensin pirun seinälle, jota halukkaat oppositiopolitikot lähtivät suurella melulla ampumaan alas, toiveenaan turvapaikkapolitiikan palauttaminen "kaikki meille heti nyt, meille mahtuu -tilaan".
Riippumattomuus mediaa kuvaamana määreenä on tyhjä ja valheellinen sana. Myös madialla on agenda, jota se suhmuroimalla samanmielisten poliitikkojan kanssa syöttää kansalle. Sitä kautta ne muuttuvat kansalle tutuiksi ja tärkeiki ihan huomaamatta ja ilman omaa ajattelua.

Toimituksen poiminnat