MarjaHeinonen3

Sammon 320 miljoonan osakepotti odottaa ehkä juuri sinua

Nyt on syytä kavuta vintille, mennä mummon tai vaarin jäämistöt vielä kerran lävitse ja katsoa, onko siellä vanhoja osakekirjoja.  Paperiset osakekirjat ovat rahanarvoista tavaraa, mutta eivät välttämättä kauan.

Laatikkojen peränurkkiin tai kirjahyllyyn jääneiden paperisten osakekirjojen arvo Suomessa saattaa olla jopa 700 miljoonaa euroa. Nyt rahat ovat vaarassa lipua piensijoittajilta yhtiöiden kassoihin. Ylivoimaisesti eniten suomalaisten piensijoittajien rahaa on kiinni Sammon paperiosakkeissa eli 320 miljoonaa. Hyvänä kakkosena tulee  Elisa 17 miljoonan arvoisella paperiosakenipullaan.

Syyskuussa nimittäin umpeutui kymmenen vuoden määräaika, jolloin paperiset osakekirjat olisi pitänyt siirtää sähköiseen arvo-osuusjärjestelmään.  Sen jälkeen yhtiöt voivat siirtää ne omaan omistukseena.

Monissa medioissa on alkuviikosta ollut virheellistä tietoa, että pienosakkaiden rahat siirtyisivät turvaan Valtiokonttoriin ja osakkaat saisivat rahat sieltä riippumatta yhtiöiden toimenpiteistä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan nykykäytännöllä osakkeet ovat voimassa niin kauan kuin yhtiöiden yhtiökokouksissa toisin päätetään. 

Esimerkiksi puheenjohtajana ollut  Mikko Heinonen totesi Sammon yhtiökokouksessa keväällä 2016  siirtymäajan olevan päättymässä ja vuoden 2017 yhtiökokouksen voivan päättää “että osake ja siihen perustuvat oikeudet, joita ei ole siirretty arvo-osuusjärjestelmään menetetään.” Käytännössä toimenpide merkitsee sitä, että pienosakkaiden 320 miljoonaa siirtyy Sammon omistukseen.  Piensijoittajille jää vain paperia takassa poltettavaksi.

Useimpien yritysten yhtiökokoukset ovat seuraavan kerran ensi keväänä eli  niillä on silloin mahdollisuus imaista rahat itselleen - tai halutessaan siirtää sitä ennen pienosakkaiden paperiosakkeet omistajiensa tilille sähköiseen järjestelmään. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että osakkeiden omistajat vievät paperiset osakkeet sähköistämistä  eli arvo-osuusrekisteriin siirtoa varten pankkiin. 

Eli kannattaa itse kurkata komeroihin, pyyhkiä pölyt papereista ja hoitaa asia kuntoon. Aikaa ei ole välttämättä paljon.

Miten siis toimia osakeomistajana ?

Jos löydät arkistoista paperisia osakekirjoja,  ota yhteyttä omaan pankkiisi ja kysy menettelytapaa.  Jos sinulla on Sammon vanhoja osakkeita, niiden siirto on kuitenkin tehtävä Danske Bankissa, joka on yhtiöiden välisen sopimuksen mukaan Sammon osakkeiden jatkovaihdon pääjärjestäjä ja ainoa vaihtopaikka.

Varaa pankista aika osakkeiden vaihtorekisteröintiä varten.  Danske Bankissa varaa aika pankin sijoituslinjalta. Kun menet pankkiin, ota mukaan osake, henkillötodistus ja arvo-osuustilin numero.  Jos sinulla ei ole valmiina arvo-osuustiliä, pankki neuvoo sen avaamisessa. Aikaa on syytä varata muutama viikko.

Lisää ekstra-aikaa on syytä varata silloin, jos kyse on kuolinpesän hallussa olleista osakkeista. Silloin mukana pitää olla ns. saantoselvitys, joka osoittaa, että omistat ko. osakkeen. Tällaisena voivat toimia perukirja, kauppakirja, lahjakirja jne. 

Kun omistussuhteet on saatu selville, Danske Bank tai muiden osakkeiden kohdalla mahdollisesti toinen pankki huolehtii osakeomistuksen rekisteröinnin arvo-osuustilille. 

Kuulostaa melko yksinkertaiselta, mutta käytännössä prosessi voi kestää kauan ja kannattaa varautua siihen, että pankissa virkailijat ovat yhtä lailla sormi suussa kuin sinäkin. Töissä on sukupolvia, jotka eivät ole koskaan edes nähneet paperista osakekirjaa.  Heille prosessi on täysin vieras. Tässä tapauksessa on hyvä muistaa, että pankki ei tiedä välttämättä oikeaa tapaa hoitaa asioita. Jos joku pankin esitättämä asia tai dokumenttipyyntö ihmetyttää, asia kannattaa ottaa esille pankissa. 

Yhtiöt eivät ole myöskään varautuneet suuriin siirtomääriin. Sampo arvioi, että heillä on osakasluettelossaan kymmeniä tuhansia nimiä, joilla on paperisia osakkeita. Iso osa näistä on juuri kuolinpesiä.  Lisäksi pankeissa jo siirtoprosessin toteuttaminen voi osoittautua työlääksi.

Eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen jätti tiistaina eduskunnassa asiaan liittyvän toimenpidealoitteen, joka helpottaisi tilannetta.  Hänen mukaansa kymmenen vuoden määräaikaa pitäisi pidentää ja pörssiyhtiöitä velvoittaa tiedottamaan arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomille osakkaille heidän omistuksistaan. 

Jotkut yhtiöt ovat kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana ottaneet yhteyttä asiakkaisiin ja kertoneet asiasta. Yleisesti ottaen yhteydenottoja on tehty säästeliäästi.  Esimerkiksi Sampo ei ole yrittänyt ottaa yhteyttä pienosakkaisiin asian tiimoilta. Nyt tilanteen noustua esille, heillä  “asia on työn alla” ja “on ajatuksena ottaa yhteyttä osakkeenomistajiin”.

Sitä odotellessa kannattaa kurkata sinne komeron nurkkaan - joka tapauksessa. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän vinettoa kuva
Juhani Penttinen

Asiallinen kirjoitus !

Jos ei kymmenessä vuodessakaan saa itsestään irti niin paljoa että huolehtii oikeuksistaan niin voi ainoastaan syyttää aamuisin peilistä katsovaa henkilöä.Juna meni sitten jo.

Pienomistajallakin on tiettyjä velvollisuuksia vaikka asiat on tehty perin helpoksi esim. verottajan kanssa verrattuna tilanteeseen kaksikymmentä vuotta sitten.

Oikein on myöskin se että lunastamattomat osakkeet mitätöidään ja raha näin ollen siirtyy hyödyttämään muita omistajia omistuksiensa suhteessa.

Mutta toivottavasti mattimyöhäisetkin viimeistään nyt havahtuvat.

Toimituksen poiminnat