MarjaHeinonen3

Luottamus vie rahaa pidemmälle pääomana. Pankeilla(kin) itsetutkiskelun paikka

  • Luottamus vie rahaa pidemmälle pääomana. Pankeilla(kin) itsetutkiskelun paikka

Nordea toimi eettisesti arveluttavasti antaessaan sijoitusneuvoja ikäihmisille. Sampo valmistautuu huhtikuun lopussa kahmaisemaan piensijoittajien osakkeita satojen miljoonien eurojen arvosta. 

Mikä meidän pankkitoimintaa vaivaa? Eettiset periaatteet tuntuvat ainakin joissain kohti pahasti unohtuneen.

Raha tekee sokeaksi. Sinänsä raha ei ole paha, koska sitä voi käyttää myös hyvän tekemiseen. Rahan mukana tulee kuitenkin kovin helposti ahneus. Koska pankit elävät rahasta, nille eettinen ja vastuullinen toiminta lienee vaikeampaa kuin monella muulla alalla. Antennit pitäisi olla valmiusasennossa koko ajan. Luottamuspääomaa ei ole varaa hassata. 

Myös pankin rooli on muuttunut ja muuttuu rajusti vielä tulevaisuudessa. Mihin suuntaan?

Eilen Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla kuvattiin ansiokkaasti pankkien kehityskaarta viime vuosikymmenien aikana. Pankinjohtajien asema paikkakuntansa mahtihenkilöinä mureni 1990-luvun pankkikriisin myötä. Yksittäisten ihmisten luottamussuhde kuitenkin säilyi ja HS:n mukaan “Tämä on osaltaan auttanut suomalaisia pankkeja uusiutumaan ja siirtymään terveimpien eurooppalaisten pankkien joukkoon.”

Tämä luottamus on muuttumassa entistä tärkeämmäksi pääomaksi, koska perinteisen pankkitoiminnan kannnattavuus on heikentynyt. Varainhoito ja sijoitusneuvonta ovat tulleet tärkeiksi. Turbulentti digiaika ei ole säästänyt pankki- ja finanssisektoriakaan. 

Sampo unohti pienen ihmisen 

Perjantain Hesarissa kerrottu 77-vuotiaan leskirouvan tarina Nordean sijoitusneuvonnasta oli karmeaa luettavaa moraalittomuudessaan. Monta kertaa tuli mieleen miten pankki on voinut toimia noin? Miten ihmiset siellä ovat perustelleet itselleen tomintansa oikeutusta? Millainen yrityskulttuuri sallii tämän?

Itse olen nähnyt läheltä toisen pankin, Sammon, kummallista toimintaa. Olen viimekeväisestä yhtiökokouksesta asti seurannut surullisena ja vihaisena pienosakkaiden kohtelua Sammossa.  Ytimessä on lainsäädännön muutoksesta liikkeelle lähtenyt prosessi, jossa paperiset osakkeet pitäisi määräaikaan mennessä muuttaa sähköisiksi tai niille käy piensijoittajan näkökulmasta hullusti - miljoonat siirtyvät Sammon haltuun. 

Vuoden mittaan olen nähnyt runsain mitoin välttelyä, ontuvia selityksiä, huonoa viestintää, ylenkatsetta ja suoraa välinpitämättömyyttä osakkaiden omaisuuden kohtalosta Sammon taholta. Tai tarkemmin sanottuna välinpitämättömyyttä sen säilymisestä nykyisten omistajiensa hallussa. 

Sampo lähetti viime syksynä paperiosakkeita omistaville yksityishenkilöille kirjeen, jossa se mistutti osakkeiden kirjaamisesta arvo-osuustileille. Kuolinpesät tai yhteisöt, esimerkiksi taloyhtiöt, eivät muistutusta saaneet. Lisäksi lähetetty kirje oli sellainen, että sitä täytyi lukea todella tarkasti, jos halusi ymmärtää mistä oli kyse. 

Aiheesta on kirjoitettu mm. Talouselämässä. 20.3. otsikolla “Sampo myöntää paperisten osakkeiden salaisen varaston, mutta ei suostu paljastamaan sen sisältöä”  ja 26.3. “Kaj Turunen vetosi Juha Sipilään: Sammon törkeä kaappaus estettävä”.

Kaikki eettisen toiminnan pelisäännöt unohtava toiminta on kulminoitumassa nyt huhtikuussa pidettävään seuraavaan yhtiökokoukseen. Siellä on esityslistalla Sammon hallituksen esitys, jonka mukaan arvo-osuustilille merkitsemättömät osakkeet otetaan yhtiön haltuun ja alkuperäisten osakkaiden osakeoikeudet todetaan menetetyiksi. Kansan kielellä tämä tarkoittaa, että  lähes 300 miljoonan euron edestä piensijoittajien rahaa siirtyy Sammolle.  Eettisesti ja moraalisesti asia ei kestä päivänvaloa, vaikka lain kirjain ehkä täyttyykin. 

Luottamus avain monimutkaistuvassa maailmassa

Yritysmaailma on laajasti suurten murrosten keskellä.  Vanhat toimintamallit eivät enää toimi, mutta uusiakaan ei ole vielä kunnolla löytynyt. Globaalien kilpailupaineiden keskellä on ymmärrettävää, miten helposti tiukka tulosjohtaminen ja nopeiden voittojen kuittaaminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta. Pitkällä tähtäimellä tämä toiminta ei tuota menestystä. Yksi yhteiskunnan megatrendi on eettisyys ja luottamuksen tärkeys. Sitä arvostavat sekä yksittäiset ihmiset että yritykset.

Näin Suomen 100-vuotisjuhlavuonna pieni sivuhyppy tutkimukseen, josta keskustelin Suomen johtavan kyberturvallisuusasiantuntijan Jarno Limnellin kanssa jokin aika sitten. Hän kertoi analyysivaiheessa olevasta tutkimuksesta, jossa nuorilta kysyttiin sitä, minkä varaan Suomen turvallisuus rakentuu tulevaisuudessa. Vastaus on huikea ja pysäyttävä - luottamus! 

Nuoret ovat oivaltaneet sen, mikä meiltä monilta kiireisiltä ja vanhoihin tapoihin kangistuneilta keski-ikäisiltä työelämässä jää usein huomaamatta - entistä monimutkaisemmassa maailmassa kukaan ei voi hallita kaikkea. Rautaa rajalle tuomalla ei taata Suomen turvallisuutta. Aivan samoin taloudellista tulosta maksimoimalla lyhyellä jänteellä  ei taata yritysten menestystä. Luottamus on avainsana tässäkin.

Koska kaikkea ei voi kontrolloida, on luotettava. Ja jotta voisi luottaa, toisen on oltava luottamuksen arvoinen. Luottamuspääoman merkitys kasvaa koko ajan sitä mukaan, kun maailma muuttuu entistä monimutkaisemmaksi. Liiketoiminnan pohja murenee digimurroksessa monella alalla. Menestyjät ovat niitä, jotka pystyvät rakentamaan luottamusta. Se on pääomaa siinä missä rahakin. Ainoastaan tärkeämpi.

Nordea sai Finanssivalvonnalta miljoonasakot. Pienemmät sakot sai OP Helsinki ja kaksi sijoituspalveluja myyvää yritystä Alexandria ja Investium. Ne pyysivät nöyrästi anteeksi ja lupasivat parantaa tapansa. Sampo voi vielä ihan oma-aloitteisesti osoittaa eettisyyttään ja ymmärrystä luottamuspääoman rakentamiselle. Yhtiökokous on vasta tulossa 27.4.2017.  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän KansalainenKane kuva
Markku Nieminen

Suuret ja mahtavat saavat ryöstää ja rellestää miten tahtovat. Nakkivarkaat kyllä tuomitaan. On tämä oikeusvaltio!???

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kyse lienee vakuutusyhtiö Sammon osakkeista (if,...Björn Wahlroos), jonka asiakasomistajista tuli Sammon osakkeenomistajia 80-luvun loppupuolella. Jo 90-luvulla kehotettiin siirtämään omistukset arvo-osuustileille ja siinä vaiheessa monet pienomistajat myivät omistuksensa. Monta vaihetta ja kuprua myöhemmin ollaan tässä.

http://yle.fi/uutiset/3-9294638

Toimituksen poiminnat