MarjaHeinonen3

Onko Facebook demokratian suurin uhka? Tiedon suojaaminen on tärkeää

EU:n uusi tietosuoja-asetus on täällä. Jos sitä ei muusta huomaa, niin ainakin jatkuvalla syötöllä sähköpostiin tupsahtelevista “Olemme päivittäneet….” -ilmoituksista. 

Tietosuoja-asetuksella on kaunis tavoite piristää EU:n talouskehitystä ja turvata arkaluontoiset tiedot digimaailmassa. Sen lisäksi se ravistelee meitä miettimään tiedon arvoa ja kaikkea sitä, mihin sitä voidaan käyttää. Hyvässä ja pahassa.

Vielä pari vuotta sitten EU:n tiukkaa linjaa moni olisi pitänyt höpöhöpö-hommana. Kun Facebook kärähti 87 miljoonan ihmisen tietojen vuotamisesta (toukokuussa kohun vuoksi konkurssiin päätyneen) konsulttiyhtiö Cambridge Analytican haltuun, moni heräsi ymmärtämään tiedon suojaamisen merkityksen. Tietoja käytettiin USA:n presidentinvaalien ohjailuun. Facebookia myöten on myös moni valhe kasvanut tappaviin mittoihin. Esimerkiksi Myanmarissa silmitöntä väkivaltaa Rohingya-vähemmistöä vastaan lietsottiin Facebookin kautta välitetyllä väärällä tiedolla.

Facebookin perustajalta Mark Zuckerbergiltä kysyttiinkiin viimeviikkoisessa EU-parlamentin kuulemisessa, onko hän luonut “digitaalisen hirviön”, joka pitäisi pilkkoa. Suoraa vastausta tähän ei saatu. 

Toki sosiaalinen media on ollut ponnistuslauta monelle merkittävälle kansanliikkeelle ja hankkeelle. Arabikevät ja #metoo-kampanja tulevat ensimmäisinä mieleen. Poliitikot näkevät Facebookin ja Googlen kaltaisten jättien olevan kutenkin peikko länsimaiselle demokratialle monella tavalla. Valeuutisilla ja vihapuheella on niissä tehokas kanava. Nykyisin puhutaan myös avoimesti siitä, miten demokratian ytimeen eli vaalien tulokseen isketään suoraan piilovaikuttamisella ja käyttäjien manipuloinnilla. Toki sitä on aina tehty, mutta nyt välineet ovat kovin voimalliset.

Paljon myös tehdään vääristymien välttämiseksi. Facebookilla on monta “deletointikeskusta”. Berliinissä esimerkiksi 1200 puhdasotsaista sisältömoderaattoria karsii “vääränlaista” informaatiota Facebookista. Heidän tehtävänsä on poistaa kaikki sellainen sisältö, joka rikkoo Facebookin yhteisösäädöksiä tai  Saksan lakeja. Listalla on mm. terrorismipropaganda, natsisymbolit ja lasten hyväksikäyttö.

Saksassa on poikkeuksellisen tiukka vihapuheen kieltävä laki. Se velvoittaa sosiaalisen median palvelut siivoamaan 24 tunnin sisällä asiattomat tekstit sivuiltaan. Muuten niitä uhkaa jopa 50 miljoonan euron sakot.

Suurten sakkojen pelossa myös kiusaus ylisensuroida on suuri. Yhtälö ei ole helppo. Jos sosiaalisen median jättien toimintaa ei valvota, maailma pursuaa vihapuhetta ja sairaalloisia somepäivityksiä. Enemmän kuin nykyään. Toisessa vaakakupissa on sananvapaus. Missä kulkee raja sille, mitä voi sanoa?

Ja kaikkeahan sanotaan ja näytetään. Kun me arjessa täytämme Facebookin vain kaikella kivalla elämästämme, Facen sensuuriväki näkee korostetusti mailman rumuuden. The New York Times haastatteli viime viikolla Berliinin keskuksen moderaattoria, Nilsiä.  Jutussa tämä kertoo, miten hän on nähnyt kaiken. Lasten kidutusta, silpomista itsemurhia, murhan - ja ennen kaikkea käsittämättömän paljon vihaa.

Some on mennyt hurjan kaaren. Kun se syntyi 2000-luvun alkupuolella, kaikki olivat riemuissaan tiedonvälityksen monipuolistumisesta. Enää ei maailmankuva ollut vain valtaapitävien medioiden päätettävissä, vaan jokainen sai äänensä kuuluviin. Seuraavassa vaiheessa väki siirtyi kupliin - alettiin valita itselle mieluisia todellisuuksia eli maailmankuvat kapenivat entisestään. Nykyistä vaihetta voisi kutsua pian jo toiseksi todellisuudeksi. Enää emme itse valitse todellisuutta, jossa elämme emmekä tiedä, miten meihin vaikutetaan.

Jos yhä luulet, että pystyt itse näkemään sinuun kohdistuvan vaikuttamisen lävitse. Et pysty. Ja valitettavasti on liian monta, jotka eivät edes välitä siitä. Heille on tärkeintä, että somessa on kivaa ja sovelluksia on helppo käyttää.

Kannattaa muistaa, että isot some-jätit ovat lipuneet jo kauas kauniista lähtöajatuksistaan vapaasta tiedonvälityksestä. Niille data on rahan raaka-ainetta. Valtioille ja yksittäisille kansalaisille tiedon suojaaminen on perusoikeus, johon demokraattiset instituutiot pohjautuvat. Zuckerbergkin on myöntänyt, että sosiaalisen median sääntely on väistämätöntä, kun internetin merkitys ihmisten elämässä kasvaa entisestään. 

Tarkista sinä edes tietosuojasi.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän FreeThinking kuva
Jukka Heikkinen

Tätä asiaa on hyvä pitää esillä mahdollisimman paljon ja mahdollisimman pitkään.Ikävä kyllä tätä GDPR:ää, jotkut huimat kuvittelevat olevan mahdollisuus roskapostien muodossa aivan virallisten yhtiöiden nimissä tarjota omia linkkejään, joiden tarkoitusta voi vain arvioida. Osa on oikeita, osa sellaisia, joita joutuu tarkistamaan oletko koskaan ollut minkäänlaisissa tekemisissä yrityksen kanssa, jonka nimissä niitä on lähetetty ja mainitaan GDPR. Kaikkea yritetään, vaikka olemme saaneet mahdollisuuden parantaa omaa oikeuttamme omiin tietoihimme kunhan vain tietäisimme tai muistaisimme, missä kaikkialla sitä tietoa on.

Käyttäjän ingmarforne kuva
Ingmar Forne

Jospa olisimme yhtä huollellisia tietosuojamme suhteen kun maksamme ostoksiamme.
Ainoastaan käteisestä ei jää jälkeä, mutta jos maksamme kortilla tai puhelimella jää jälkeemme uskomattoman paljon tietoa. Jopa bonuskortin käyttö jättää yhtä lailla paljon jälkiä vaikka maksettaisiinkin käteisellä. Pelastakaamme käteinen raha kun vielä voimme.

Terveisin

Ingmar Forne

Toimituksen poiminnat